lauantai 26. joulukuuta 2009

Amerikkalainen joulu

Tänä vuonna tulikin sitten koettua Amerikkalainen joulu! Normaalistihan meidän perhe viettää joulunsa ulkomailla auringon alla tai lasketellen, mutta joulu ei kuitenkaa ole mulle joulu ilman perinteitä. Mun ei siis tullut tänäkään vuonna katsottua Joulupukin kuumalinjaa telkkarista, ei ollut joulutorttuja eikä pipareita ja perinteinen kuusi oli vaihtunut muoviseen.

Täällä Amerikassa joulua vietetään 25. päivä. Joulupukki tulee savupiipusta ja jättää lahjat kuusen alle ja takan reunalle ripustettuihin sukkiin jouluaaton jälkeisenä yonä. Kinkun sijasta yleensä tarjotaan kalkkunaa, mikä meidän tapauksessa oli vaihtunut lihapadaksi. Taisin olla niin onnettoman näkoinen kun Diane ensin suunniteli tekevänsä lasagnea, että vaihtoi sen sitten vähän "perinteisemmäksi" ruoaksi.

Joulua täällä meidän luona olivat viettämässa Ericin, Dianen ja mun lisäksi Aidong kahden poikansa ja äitinsä kanssa sekä Ericin äiti. Joulupäivän aamu aloitettiin lahjojen avauksella. Diane oli jo edellisenä iltana antanut meille kaikille yhdet paketit, joista paljastui kaikille uudet pyjamat. Niitä sitten pidettiin yllä melkein koko päivä.



Voin ihan rehellisesti sanoa, etten varmaan koskaan ollut nähnyt niin paljon joululahjoja mitä tänä jouluna näin. Mun lahjasaldo jäi vähän vähäisemmäksi, sillä olinhan saanut jo joululahjani etukäteen. Valkoisilla hampailla on kelvannutkin nyt hymyillä jo melkein parisen viikkoa.

23. päivä postista saapuikin mulle ihan täysin yllätyksenä ihana joululahja tytoiltä Suomesta. Lakut menivätkin jo joulupäivän iltana ja turkkaripussia oon jo aloitellut! ;) Kiitos myos kaikille muille jotka sieltä Suomesta jaksoitte muistaa mua!!!!!!

Jouluaattona käytin melkein koko päivän piparkakkutaloni koristelemiseen. Talo ei ollut oikeaa piparia vaan ostin valmiinsetin kaupasta. Jouduin kuitenkin kokoamaan sen itse ja koristelemaan. Luulin hommaa aivan helpoksi, enhän joutunut tekemään piparitaikinaa ja paistamaan sitä itse, mutta kuitenkin vietin keittiossä aika pitkän ajan!

Perjantai aamuna (milloin juhlittiin joulua täällä) keitin meille kaikille kunnon riisipuuron. Syotiin se kanelin ja sokerin kanssa, mantelin jouduin kuitenkin unohtamaan!


Illemmalla sitten katsottiin mitä meidän joulusukista loytyi. Itse sain pienen hopeisen Raamatun, suklaata ja karkkeja ja kellon, jonka voi ripustaa kaulaan.

torstai 24. joulukuuta 2009

Hyvää Joulua!!!! God Jul!!!



Hyvää Joulua kaikille sinne Suomeen!!! Täällä kalkkunaa päästään syomään vasta huomenna, Ameriikassahan nä juhlivat vasta 25. päivä!

maanantai 14. joulukuuta 2009

Christmas Carol in 3D

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja oonkin täällä jo ihan joulutunnelmissa. Oltiin viime lauantaina katsomassa Charles Dickensin Christmas Carolia 3D:nä elokuvateatterissa Eileenin kanssa. Leffa oli aivan mahtava kaikkinen efekteineen ja 3D leffat on niin aidon tuntuisia. En muistanut et Christmas Carol oli niin pelottava, hihitin siel ihan hulluna itsekseni ja Eileenia pelotti. Iltiin ihan ihmeissään leffan jälkeen miten me melkein kiljuttiin siellä, ja kaikki pikkulapset istu ihan hiljaa paikallaan! Leffan jälkeen host-äiti Diane vei meidät syömään, jonka jälkeen Eileen ja minä suunnattiin Eileenille. Niille oli kutsuttu "lahjojen vaihtoon" koko suku, joka oli ihan valehtelematta vielä isompi ja äänekkäämpi, mitä mun. Sunnuntai iltana mentiin sitten vielä host vanhmpien kanssa meidän kirkon joulukonserttiin.

Tässä nyt Christmas Carolin traileri:



Mulla on nyt koulussa "koeviikko". Teen kuitenkin vaan kaksi koette koko viikon aikana, sillä jos sulla on alle viisi poissaoloa per tunnilta, niin seniorina voin jättää 4 koetta tekemättä. Teenkin vaan kokeet tanssista ja videoteknologiasta. Perjantaina otan koko päivän vapaaksi koulusta, sillä lähdetään host-vanhempien ja Aidongin kanssa cowboy tilalle San Antonioon. Siitä lisää kuitenkin myöhemmin..

Tähän loppuun pitää nyt sitten vielä hehkuttaa! Sain host vanhemmiltani joululahjaksi hampaiden valkaisun, olin jo ensimmäisessä tapaamisessa parisen viikkoa sitten, jossa vain tutkittiin, että voiko ne tehdä mulle sen. Olen nyt sitten tulevana keskiviikkona menossa saamaan sen. Laitan before ja after kuvat tänne sitten keskiviikon jälkeen!!!

perjantai 4. joulukuuta 2009

Talvi se saapui vihdoin sitten tännekin

Täällä Houstonissa koettiin suoranainen ihme tänään. Satoi lunta, mikä on täällä aika harvinaista! Koko kaupunki meni ihan sekaisin! Koulussa oppilaat huutelivat käytävillä ihan ihmeissään "its snowing, its snowing", ihmiset juoksivat ikkunoihin ja pihalle ihmetellen, ja lounastuntini aikana ulkona tais olla lumipallosota käynnissä. Monet koulut sulkivat aikaisin ja päästivät oppilaansa kotiin, ja koko kaupunki oli ihan sekaisin, ihmisten kiirehtiessä töistä kotiin näkemään tätä ihmettä.

Onnistuin ikuistamaan tämän ihmeen, tässä nyt kuvia:

Kuinka usein ootte nähneet lunta palmun oksalla?


Oonkin täällä ihan joulutunnelmissa jo. Eilen olin läheisessä ostoskeskuksessa katsomassa joulupukkia! Miten niin oon liian vanha? Siis voin sanoa, että hauskaa oli. Mulla on vieläkin posket kipeenä kaikesta siitä nauramisesta.

Joulupukkia olin koatsomassa yhden Dianen sosiaalityöntekijöiden lasten kanssa. Minä, Emelynt & hänen pikkusiskonsa, jonka nimeä en kuollaksenikaan muista (tiedän olen kamala).

Olo oli kun sillä kaks vuotiaalla Inalla, joka aina istui tomerana joulupukin sylissä ja lauloi joululauluja. Toiveammattinakin oli jossain vaiheessa tonttu!


Loppuun vielä tälläinen, päivän teeman mukaisesti!

lauantai 28. marraskuuta 2009

My Thanksgiving vacation

Elikkä kiitospäivä tuli ja meni. Mä valitettavasti kärsin koko päivän kauheesta migreenistä, joten mun kiitospäivä menikin enemmän nukkuessa! Kuitenkin rääppiäisiä on tullut syötyä torstainkin edestä, ja tänään oli sitten pakko lähteä salille vähän tätä lomavatsaa keventämään! Tässä nyt kuvia, niitä vähäisiä mitä tuli sitten otettua:


Meidän aamu alkoi kalkkunan valmistamisella. En tiedä mikä ois hyvä sana on suomeks, mutta we were "frying the turkey"? Näiden perhetuttu tuli valmistamaan sen meille, koska nä on ihan uusavuttomii täällä. Kesti 4 tuntia ennen kun toi kalkkuna oli valmis ja pöydässä.


Meillä oli tarjolla kalkkunaa, perunamuusia (jonka mä tein hyvällä menestyksellä), herkkusieniä, papuja, bataatti muusia, jotain kalkkuna kastiketta, karpalohilloa ja jälkiruokana kurpitsa-, pekaanipähkinä-, omenapiirakkaa ja kurpitsajuustokakkua.

Diane oli herännyt seitsämältä aamulla koristelemaan taloa ja kattamaan pöytää..



Perjantaina aloitettiinkin sitten heti joulukoristeiden laittaminen. Herranjestas nä meni ihan hulluiksi täällä! Sellasesta valtavasta vaatehuoneesta kaivettiin kaikki joulukoristeet esille, näiltä löytyy ihan kaikkea niin joulupukki ja joulumuori suola- ja pippurisirottimista joulupukkivessanpöntön päällisiin!! Normaaliako? Mun tehtäväksi annettiin joulukuusen koristelu. Ja en voi kyllä muuta sanoa kun, että lopputulos on aivan upea! (Vaikka itse sanonkin, ja en ole ehkä kaikkein tunnetuin vaatimattomuudestani!) Tässä nyt vähän esimakua meidän perjantain aikaansaannoksista:


Laitteiin tollanen upea koristeköynnös kiertämään rappukaidetta.



Mun joulusukkani on toinen oikealta!

Ja lopuksi mun suuri ylpeyden aihe:


Minä, Aidong ja valmis joulukuusi.


Ainiin. Kuulin vähän huhua Suomesta, että rakas kummisetäni on juhlistanut 50 vuotisiaan tänä viikonloppuna. Isot onnittelut täältäkin Tapille sinne koti Suomeen. Ja muista nyt niitä iän tuomia positiivisiakin puolia; säästät omaisuuden shampoosta ja pelottavat hammaslääkäri käynnit ovat historiaa. Vitsivitsinä, kaikkihan me tiedetään kuinka nuorekas Tappi on (noin dinosaurukseksi) !

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Living in America part. 3

Thanksgiving eli kiitospäivä

Thanksgivingiä, tai kotoisammin kiitospäivää, vietetään Yhdysvalloissa joka vuosi marraskuun neljäntenä torstaina, joka sattuu tänä vuonna olemaan 22. päivä. Yhdysvaltalaisen kiitospäivän juurina nähdään tapahtuma, jolloin satakunta uskonsa vuoksi vainottua puritaania pakeni Yhdysvaltoihin. He saapuivat maihin liian myöhään syksyllä, jotta viljely olisi ollut mahdollista. Talvi uudella mantereella oli epätavallisen ankara, joten puolet puritaaneista kuoli. Kevään tultua jäljelle jääneet solmivat sopimuksen alkuperäisasukkaiden kanssa rauhanomaisesta yhteiselosta. Lisäksi intiaanit lahjoittivat uudisasukkaille ruokaa sekä opetti kalastamaan, metsästämään ja viljelemään maissia. Tulevana syksynä uudisasukkaat järjestivät juhlat ensimmäisen oman satonsa kunniaksi ja kutsuivat intiaanit mukaan juhlimaan.

Tämä tapahtuma nähdään ensimmäisenä kiitospäivän ateriana. Juhla ei kuitenkaan enää toistunut uudisasukkaiden ja intiaanien kesken, vaan jälkeenpäin pidetyt juhlat oli osoitettu ainoastaan Jumalalle. Näin intiaanien osuus kiitospäivän synnyssä on lähes unohdettu. Virallisen kiitospäivän asetti George Washington vuonna 1789.

Kiitospäivänä yleensä perhe ja sukulaiset kokoontuvat yhteen pitkienkin matkojen päästä yhteiselle kiitospäivän aterialle. Kiitospäivä onkin vuoden tärkein perhejuhla, jopa jouluakin tärkeämpi. Yhteiskunnallisella tasolla järjestetään aterioita erityisesti köyhille ja kodittomille. Lisäksi maailman suurin Macy's -tavaratalon järjestämä kiitospäivän paraati pidetään New Yorkissa. Perinteisiä ruokia kiitospäivänä ovat erityisesti kalkkuna, perunamuusi, karpalohyytelö ja kurpitsapiirakka.

Meillä täällä jo kiitospäivän valmistelut kovassa käynnissä! Koulua mulla on nyt vaan maanantaina ja tiistaina ja sitten viiden päivän loma!!!! Mutta lisää juttua kiitospäivästäni torstain jälkeen!


keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Living in America part. 2

Kulttuurierojen Top. 10

Ajattelin listata nyt vähän kulttuurierja mitä olen huomannut täällä Amerikassa ollessani. Vaikka suurimman osan ajatani viihdyn täällä loistavasti on kuitenkin joitain asioita, jotka ottavat päähän päivästä toiseen.

1. Hitaus ja myöhästely
Kyllä Suomessakin osataan olla myöhässä, mutta täällä mikään muu kun tv-ohjelmat eivät ala ajallaan. On aivan tavallista odottaa esim. kirkon alkavan 15 min. myöhässä. Ei siinä mitään, mutta jos jonnekin haluaa lähteä saa ihmisiä odottaa jopa pari tuntia, tässä vaiheessa alkaa mulla jo päässä kiehua!

2. Suunnittelu ja toteutus
Jos täällä sanotaan tiistaina, että lähdetään lauantaina shoppailemaan, jää se lähes poikkeuksetta toteuttamatta. Vasta kun tarkka aika on sovittu ja kaikki suunnitelmat tehty, voi odottaa jotain tapahtuvan. Suomessa ollaan totuttu, kun tehdään suunnitelmia ne myös toteutetaan. Täällä se on enemmänkin vaan pelkkää puhetta. 3. Ruokakulttuuri
Kaikille varmaan "Amerikkalainen ruoka" herättää mielikuvan pikaruoasta. Ja nitä mä täällä oon oppinut on tä ennakkoluulo ihan totta! Jopa kouluruoka on täällä hampurilaisia ja pizzaa. Ruokaan laitetaan myös huomattavasti enemmän suolaa ja rasvaa mitä oon tottunut. Myös hedelmiä ja vihaneksia saa huomattavasti vähemmän. Täällä on kyllä tarjolla ties mitä rasvattomia sipsejä ja sokerittomia limuja, mutta paljonpa se auttaa, roska on roskaa! Toisaalta täällä on kyllä ihan älyttömän hyviä leivoksia ym, ruokakauppaan kun astuu sisälle niin heti ekaksi on herkkuosasto. Mitä mä kaipaan eniten Suomesta on kunnon leipä ja karkit. Kaikki leipä täällä on vaan valkosta (pullaa) paahtoleipää. Sitten näillä on myös ihan olematon karkkivalikoima!

4. Ghetto-kulttuuri



Joidenkin ihmisten täällä, käyttäytyminen, tapa tanssia, puhua ja pukeutua saavat ihoni kananlihalle. Video kuvaa aivan loistavasti paikallisia ghetto-tyttöjä. Täällä riittää, että kattoo väärällä tavalla poikaystävää saadaksesi kuonoon. Jopa koulussa kesken oppituntia kyseiset oppilaat saattavat rummuttaa ja räpätä, eivätkä opettajat sano mitään?!
5. Koulujärjestelmä
Koulusta voisin purnata vaikka tuntikaupalla, oon niin vasta nyt alkanut niin arvostaa Suomen koulujärjestelmää! Mutta siis yleisesti just, että kaikki on valvottua, monilla oppilailla ei oo mitään motivaatiota olla koulussa, kokeet monivalintakysymyksiä, koulu aivan valtava... Näillä on aivan valtavasti kehitettävää täällä!

6. Autoilu
Mikä tällä hetkellä on mulle ehkä varmaan vaikeinta sietää on että, täällä ei pysty tekemään mitään ilman autoa. Nä ei tunne mitään julkistaliikennettä, kaikkialle ajetaan. On tosi vaikeeta mulle, että oon niin riippuvainen muista. Joudun aina saamaan kyydin kaikkialle, koska en saa ajaa täällä.
7. Pukeutuminen
Amerikkalaiset on tosi "casual". Musta tuntui alussa, että oon aina ihan ylipukeutunut, Kaikkialle mennään lenkkarit jalassa, kouluun voidaan tulla öyhousuissa, urheilushortsin ja iso miesten koon t-paita on täällä varmaan suosituin tyyli. En usko, että mun host isä edes omistaa muita kenkiä kun yhden parin lenkkareita, joita se käyttää sitten niin kirkossa kun urheillessakin.

8. Texasin konservatiivisuus
Texas on tunnettu konservatiivisuudestaan. Nä vihaa täällä Obamaa ihan julkisesti, jopa uutiset on republikaanien puolella. Kaikki käy kirkossa, ihmiset varsinkin vanhemmat on tosi ahdasmielisiä; homoviha, muslimi viha ja muutenkin rasistisuus, aborttien vastustus, kaikki omistaa aseen... Tosi vaikeeta välillä, koska näiden kaikki arvot on niin mun arvoja vastaan täällä!

9. Epäturvallisuus
Tä on ehkä turhan voimakas sana. Tarkoitan enemmänkin, että täällä on monia asioita, jotka Suomessa on ihan arkipäiväisiä juttuja, mitä täällä en voi tehdä turvallisuussyiden takia. Esimerkiksi on ihan arkipäivää mulle kävellä Suomessa yksin piemällä kotiin, mitä täällä en voi tehdä. Nä ei päästä mua mielellään edes kuuden jälkeen, jolloin pimeä tulee, yksin lenkille meidän naapuruston. Se ei tarkoita, että meidän naapurusto olis epäturvallinen, täällä kuitenkin raiskaukset ja ampumatapaukset on niin arkipäivää, että joutuu olemaan varovainen.

10. Oot käytännössä pikkulapsi ennekuin täytät 21
Kaikki on täällä niin valvottua. Jopa lukiossa opettaja kerää joka päivä muistiinpanosi tunnin lopuksi ja tarkistaa, että kaikki varmasti ottivat muistiinpanoja?! Hei haloo! Ihan oikeesti. Väillä mulla on sellanen tunne, että ollaan ihan pikkulapsia täällä. Voit juoda, tupakoida, äänestää laillisesti vasta kuin olet 21. Kahdeksantoistavuotiaan ystäväni kotiintuloaika täällä on kello 10! Hän ei mm. päässyt homecoming tanssiaisiin, koska loppuivat liian myöhään??!

lauantai 7. marraskuuta 2009

Halloween

Halloweeniä täällä juhlittiin 31.10 lauantaina. Halloween aamu alkoi taas Ericin kanssa pyöräilyllä. Ollaan käyty pyöräilemässä nyt jo kolmena lauantai aamuna. Täällä ollut niin hyvät ilmat, viileetä, mutta aurinko kuitenkin paistaa, et on ollut ihan täydellinen pyöräily sää. Paikalliset täällä menee ihan hulluiks heti kun viilee ilma tulee, kesällä niin kuuma ettei voi edes postilaatikolle kävellä ilman että tippuu hikeä, joten nä ottaa kaiken ilo irti talvesta.

Pyöräilyn jälkeen Aidong kahden poikansa ja äitinsa kanssa tuli tänne meille. Aidong on siis näiden "adoptiolapsi"; nä tuki sitä kun Aidong saapui Kiinasta 6 vuotta sitten tänne opiskelemaan ja nyt asuu täällä ja opiskelee.. Tilattiin ruokaa Thaimaalaisesta ravintolasta ja syötiin kakkua, koska Aidongin poika täytti 1. Mä myös koristelin elämänsi ensimmäisen kurpitsan.

Olin ihan super ylpee lopputuloksesta! "Pumkin carving" ei ollutkaan ihan super helppoa, enemmänkin yritin hampaat irvessä saada noita paloja siitä irti, niinkun ylemmästä kuvasta näkyy.

Kello viideltä lähdin kohti meidän kirkkoa, jossa olin vapaaehtoisena kirkon Halloween riehassa lapsille. Melkein kaikki meidän kirkon nuorten ryhmästä oli siellä, ja itse autoin mm. kasvojenmaalauksessa ja askartelussa.

Minä ja Lindsey, kirkon Halloween riehassa. Mä olin pukeutunut kissaksi ja Lindsey oli, joku kuuluisa merirosvo, jostain leffasta?

Halloween riehan jälkeen Eric poimi mut kirkolta ja suunnattiin takasin kotiin. Vaikka kello oli jo aika paljon oli hyvä, että päästiin meidän asuinalueelle edes sisään, sillä ulkona oli varmaan tuhat lasta, mitä erilaisemmissa asuissa, kiertämässä ovelta ovelle kysymässä "trick or treat!" eli karkki vai kepponen. Diane sano, että ne ei oo koskaan nähny niin monta lasta ja meidän karkit loppu jo ihan alkuillasta.

Halloween viikonlopun jälkeisenä maanantaina juhlittiinkin sitten Meganin 17-vuotis synttäreitä. Synttärisankari oli tapansa mukaan myöhässä omilta synttäreiltään, joita juhlittiin läheisessä Pizza ravintolassa. Ilta oli kuitenkin ihan super hauska ja pizza oli hyvää!

Megan puhaltamassa itse tekemänsä kakun kynttilöitä. Oikeesti valehtelematta varmaan paras koskaan maistamani kakku!!! Korvissa Meganilla multa lahjaksi saaneensa Guessin korvakorut.

Minä ja Megan

PS. Niin ja Nousiaisiin kiitokset paketista! On aina ilonen yllatys saada terveisia sielta rapakon takaa!!! Kirja oli super hauska ja oli kiva paasta lukemaan Suomea.

perjantai 30. lokakuuta 2009

Colbie Caillat konsertti

Nyt vähän juttua viime lauantaistani. Aamulla minä ja host isä Eric polkastiin sellanen 20 mailin pyoräily lenkki! Ei siin menny kun kaks tuntia. Ja kukaan ei ystävällisesti kertonu mulle, että se oli 10 mailia toiseen suuntaan ja sitten vielä 10 mailia takasin!!!!

Illalla lähettiin minä, Eileen, Megan ja Blake Colby Caillatin konserttiin Houstonin keskustaan. Konsertti oli aivan mahtava! Se oli pienessä klubissa, joten seistiin ihan parin metrin päässä lavasta, ja tunnelma oli aivan mahtava. Luulin ensin että en tiedä kuka tää Colbie Caillat on, mutta yllätykseksebni tunnistin pari laulua.

http://www.youtube.com/watch?v=2PWfB4lurT4

perjantai 23. lokakuuta 2009

Megan's lake house once again!

Viime viikonloppu tulikin vietettyä taas Meganin järvi talolla. Lähdettiin ajamaan sinne lauantai aamupäivänä kello 12 jälkeen Meganin poimittua mut meiltä tapansa mukaan tunnin myohässä! Nä ei todellakaan uu hyvii aikatauluissa täällä!! Tällä kertaa reissussa oli mukana Megan, minä, Blake ja Meganin ystäviä Jojo, Daren ja Cristine.

Paikan päällä meitä odotti Meganin äidin meille tekemä lounas ja iltapäivä vietettin pelejä pelaillen. Joskus kello viiden sunnattiin Country festareille, jotka oli meiän reissun syy. Festarit sijaitsi keskellä valtavaa peltoa, ja paikan päällä oli soittamassa näiden lempi country musiikki artisti Pat Green. Ite en ihan country musiikista perusta, mut keikka oli ihan hyvä ja oli hauska nähä paikalliset pukeutuneena buutseihin ja cowboy hattuihin mitä tääällä Houston cityssä ei ihan joka päivä nää!

Minä, Megan, Christine, Dylan ja Jojo.


Konsetin jälkeen ahtauduttiin kaikki 6 Blaken neljä paikkaseen autoon ja käytiin syomässä.. mäkissä (yllätys!). Loppuillasta hengattiin vaan Meganin talolla ja grillattiin vaahtokarkkeja ja tehtiin smoreja (= kahen keksin väliin laitetaan vaahtokarkki ja suklaa pala)..

Minä, Christine ja Dylan.

Megan ja Blake.

Nukahdettiin kaikki tonne ulos ja heräsin joskus kahen jälkeen yollä et apua onks mut jätetty yksin tonne nukkumaan. Onneks ei, mut oli jo niin pimeet etten nähny muita. Lopulta kommin sisälle nukkumaan Christinen kanssa. Aamulla herään Meganin huutoon: everyone wake up, we got to go! Meidän kaikkien oli tarkotus lähtee jo puol kaheksalta aamulla ajaa takasin Houstoniin, koska kaikkien piti ehtii kirkkoon aamulla sun muuta. Nukuttiin kuitenkin pommiin ja lopulta minä ja Blake jäätiin syomään aamupalaa Meganin vanhempien kanssa, kun muut lähti kauheella kiireellä ajamaan Houstoniin, ja Blake heitti mut myohemmin sitten kotiin.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Living in America part.1

Nyt tullu sellaset päälle 2 kk täyteen täällä rapakon toisella puolella. Paljon on ehtinyt tapahtua lyhyessä ajassa, ja arkikaan ei ole vielä täysin ehtiny asettua uomiinsa. Käyn koulua, pelaan tennistä (ainakin pelasin) ja tapaan kavereita (ainakin meillä on suunnitelmia, mutta amerikkalaiset eivät kovin usein pysy suunnitelmissa/aikataulussa). Ajattelinkin nyt tehdä tälläsen moniosaisen postaus jutun, jossa kerron millasta elämä täällä oikeesti on ja vastata kaikkiin mahollisiin kysymyksiin elämästä yleensä täällä!

Koska vietän suurimman osan ajastani koulussa, päätinkin tässä ensimmäisessä postauksessani paljastaa teille tiettyjä asioita siitä.

Lukioni nimi täällä Houstonissa on siis Langham Creek High School. Koulu on ollut hyvän koulun maineessa menneisyydessä, mutta totuus on hieman toinen tänä paivänä. LCHS:ssä on n. 3000 oppilasta, joista 42 % on valkoisia ja melkein loput ovat afroamerikkalaisia tai meksikolaisia. Koulu alkaa joka päivä 7.25 ja loppuu 14.30. Menen kouluun koulubusilla, jossa olen varmaan ainoo valkonen! Kaikki täällä ajaa omilla autoilla tai vanhemmat vie yleensä kouluun.. Koulussa on seitsämän oppituntia, joiden välissä on 6min. aikaa käydä lokerolla ja ehtiä luokkaan ennen seuraavan tunnin alkua. Kun kello soi sulkevat opettajat luokan oven ja jos myohästyit, joudut istumaan koko tunnin ajan "jälki-istunnossa". Mä olen seniori meidän koulussa. Luokat lukiossa menee freshman (9lk), sophmore (lukio 1), junior (lukio 2) ja senior (lukio 3), Toivoin ite pääseväni senioriksi, sillä nyt voin tanssia promit ja nähdä kaikkien kavereiden valmistumiset.

Itse pidän koulusta yleisesti! Se on aivan valtava, mikä on ainoa huono puoli. Mulla on toinen tunti aina tanssia koulussa, jonka jälkeen joudun juosta meribiologian tunnileni ehtiäkseni ajoissa, sillä luokka on aivan toisella puolella koulua. Ihmiset täällä ovat varsinkin todella mukavia! Jatkuvasti joku tervehtii käytävillä ja kehuu laukkua, vaatteita tai jotain vastaavaa. Ihmiset myos ihan tuntemattomatkin niin tytot kun pojat, tulevat kauheesti ihmettelemään aina mun hiuksia, jotka herättää kauheesti huomiota täällä!

Mistä en pidä on näiden koulujärjestelmä yleisesti! Kaikki on valvottua. Edes vessaan ei voi poistua ilman passia ja AP (assistant principal) ovat purnaamassa joka asiasta ja hoputtamassa tunneille. Mikä on ollut mulle myös täysin vierasta, on kuinka täällä pitää opettajia puhutella aina Mrs. tai Mr. se ja se. Kun opettaja kysyy sulta jotakin pitää aina vastata Yes sir tai mam (ja ajatelkaa toi vielä Teksasin aksentilla!!)Täällä kokeet ovat monivalintakysymyksiä ja yleensä joko opettaja antaa joihinkin kysymyksiin vastaukset tai sitten saadaan valmiit koevastaukset harjoiteltaviksi. Kouluainevalinnat ovat tosin mielenkiintoisemmat ja enemmän ammattiin valmentavat, mutta muuten näillä on vielä paljon kehitettävää.

^Lobo (=susi) on koulumme maskotti, koulun väreissä; mustassa ja punaisessa.

Koulun pukeutumiskoodi

Kuten mun blogia lukeneet tietävätkin oon jo tormännyt ongelmiin tän asian saralta! Pukeutumiskoodi meidän koulussa ei oo mikään älyttomän tiukka. Hameen helman pitää olla lähempänä polvia kun lannetta, ei spagetti toppi olkaimia, ei liian avonaisia/rikkinäisiä vaatteita, pojilla bokserit eivät saa näkyä ja siinä se kai olikin.. Ei ole mitään jengi värejä tai mitään sellasta! Kuitenkin toi pukeutumiskoodi on vähän häilyvä. Jos pidän hametta koulussa, otan aina varmuuden vuoksi farkut mukaan, sillä eri AP: soveltavat pukeutumiskoodia erilailla. (AP=assistant pricipal, jotka valvovat koulun järjestystä, kuten pukeutumiskoodin noudattamista).

Ruokailu

Koulussa ruokailuun on jaettu 30 min. aikaan. Ruokailuja on kolme A, B ja C ja kaikki ovat eri aikaan. Itse olen B ruokailussa, joka on ilmeisesti kaikkein suurin. Ruoka vaihtoehdot ovat aina samoja, ja ruoka itsessään on lähinnä roskaruokaa kuten hampurilaisia, ranskalaisia, nugetteja, kanankoipia ja sipsejä. Ruoka maksaa 1, 80 $. Soin kouluruokaa parit ekaa viikkoa, mutta tajusin onnekseni alkaa tuomaan oman lounaan, sillä ruoka on oikeasti aivan torkeän epäterveellistä!!
Ruokalassa ei ole selvää poytäjärjestystä, niinkuin elokuvista yleensä näkee. Kaikki kuitenkin istuvat samassa poydässä aina, joten tuhannen oppilaan joukosta on helpompaa loytää tuttunsa. Ruokailusta ei myoskään saa poistua ennen kun kello soi, vaan kaikki lähtevät ruokailusta samaan aikaan kellon soidessa.

Koulun urheilujoukkueet ja klubit

Mielestäni meidän koulu on kun suoraan jostain Amerikkalaisesta leffasta, mitä tulee urheilun suhteen. Täällä on mitä erilaisempia klubeja ja harrastusmahdollisuuksia on loputtomiin. Suosituimmat urheilulajit meidän koulussa ovat ehdottomasti jalkapallo, cheerleading ja tanssi (koululla oma Bailadoras- niminen tassi joukkue). Ja täällä urheilu on todellakin urheilua! Tärkeintä on voittaa muut koulut ja sitä varten treenataan tosi rankasti. Ja ihmiset todellakin ottaa urheilun niin vakavasti! Olin just katsomassa meidän koulun jalkapallopeliä ja hävittiin 28-29!! Ja että katsoma buuas! Säälin sitä pelaaja raukkaa, jonka takia ei saatu niit vikaa kolmea pistettä mitä olis tarvittu!! Ja ihmiset todellakin tulee katsomaan näit pelejä. Melkeen koko koulu on joka lauantai tai perjantai ilta kannustamassa omaa joukkuettaa, myos opettajat.

Cheerleaderit koulun football pelissä ja alhaalla Berry Center, jossa pelit yleensä pidetään.

Ainevalinnat

Amerikassa kaikki harrastustoiminta tapahtuu koulun sisällä. Klubien ja urheilun lisäksi loytyy kuoroa, bändiä, väri joukkuetta (bändin marssijoita)... Ja nämä kaikki ovat oikeasti aineita! Täällä käydään oikeastaan samoja aineita kuin Suomessakin, mutta lisäksi on eksoottisempiakin aineita seassa, kuten äitiyteen valmentava kurssi, auton korjausta, väittelyä ja sanomalehteä... Kursseista on on yleensä tarjolla kolmea eri tasoa. Itse olen historiassa keskimmäisellä tasolla, ja se on kun paluu ylä asteelle! Muutenkin koulu ihan naurettavan helppoa! Mä saan täällä pelkkiä kymppejä, kun paikalliset reputtaa kokeensa!!!!!

torstai 8. lokakuuta 2009

Tämä viikko; hyviä uutisia ja ravassa rämpimistä!

Hyviä uutisia täältä! Sain magneettikuvani tulokset viime maanantaina ja ranteesta ei löytynyt murtumaa. Joudun nyt pitämään selllasta tukea siinä ranteessa kaksi viikkoa ja sitten uusi lääkäri käynti, jolloin katotaan, että saanko ottaa tuen jo pois.

Mitä magneettikuvasta lähinnä näkyi oli, että nyrjähtänyt, lihas venähtänyt ja kaiken lisäksi tulehtunut. Sitten myös löytyi jonkinlainen kysta, joka lääkärin mukaan syntyi kun löin ranteeni pahasti. Mulla on myös kuulemma poikkeuksellinen luurakenne mun kädessä, joka oli osasyynä siihen, että ensin epäiltiin murtumaa.

Saan nyt koulussa fysioterapiaa tähän mun käteen. Tänään mm. tehtiin ultaääntä ranteeseen ja sitten jouduin pitämään rannetta 30min. sellasessa isossa kylpyammeen näkösessä sangossa, josta tuli vettä paineella, ja liikuttelin rannetta.

Eilen mulla oli koko koulupäivän kestänyt meribiologia luokan retki. Ajettiin koulubusseilla 2h Galvestoniin, joka on kapupunki täällä Texasissa aivan Meksikon lahden rannalla. Paikan päällä meidät jaettiin ryhmiin ja mä "onnekkaana" ;) päädyin samaan ryhmään ainoana tyttönä kaikkien Baseball pelaajien kanssa. Oli ihan miélenkiintosta rämpiä kauheessa mutavedessä, keskellä Galvestonin luonnon puistoa 10 pojan kanssa, jotka kaikki ihan innoissaan osottelee mulle jotain rapuja ja kuolleita kaloja. Osaatte kuvitella kuinka mä kiljuin välillä!

Retken tarkotus oli kerätä näytteitä (kaloja, rapuja ja kaiken maailman meri ötököitä) meidän meri biologian kurssille akvaarioihin. Pyydystettiin vaikka mitä ja mä näin ekaa kertaa elämässäni elävän katkaravun! Tänne saapu tällä viikolla ihan poikkeuksellisen kuuma rintama. Siis ´koko viikko olli ihan poikkeuksellisen kosteeta ja ollu yhtä lämmin kun kesällä! Joten päivänlopuksi oltiin koko ryhmä ihan hikisiä, täynnä mutaa ja märkiä, oli ihan kiva palata koululle ja matkustaa vielä koulubussilla kotiin!!

Niin ja Nea lähetin sun synttärilahjan tulemaan viime tiistaina, ja sen pitäis kestää 9 päivää tulla sinne, jos nyt oikeen muistan. Että tällästä tältä viikolta! Nyt vaan viikonloppua odotellessa. Pitäis vähän lämpimämpää vaatetta päästä shoppailemaan, täälläkin talvi tulossa! Ja lauantaina koulun jalkapallopeliä katsomaan! Mutta siitä ehkä lisää myöhemmin...

maanantai 28. syyskuuta 2009

Onnettomuus!!

Huonoja uutisia täältä! Tänään tennis harjoituksissa kaaduin jotenkin ihmeellisesti ja satutin oikean ranteeni. Koululla on oma urheiluvammojen osasto, minne kaikki urheilijat menee saamaan hoitoa jos satuttavat itsensä. Päädyin sinne ja sieltä mut lähetettiin yksityiseen emergency room: iin. Ranteesta otettiin kuvia ja lääkäri totes, että siellä on murtuma!

Joudun nyt pitämään tätä rannetta viikon kipsissä, ja varaamaan ajan ortopedille, joka osaa sanoa mitä tälle pitää tehdä ja onko siellä varmasti murtuma. Murtuma ei ole kuitenkaan paha, mutta voi vaikuttaa mun käden käytto kykyyn jos sitä ei hoideta!!

Että tällästä täältä, just mun tuurii!! Eka kipeenä ja poissa koulusta ja nyt en saa käyttää oikeaan kättäni viikkoon ja ortopedillä käynnin jälkeen saan tietää millon kipsi voidaan ottaa pois ja tartteeko sille tehä jotain enemmän. Onneksi koulun vakuutuksen pitäisi maksaa tä kaikki!

torstai 24. syyskuuta 2009

Weekend at Megan's lake house!

Tä viikko on kulunutkin sitten kotona sairastaessa! Oon ollu pienessa kuumeessa, kurkku kauheen kipee eikä ääntä oo ollut ollenkaan. Olin tänään (torstai) nyt ekaa päivää koulussa. Kävin maanantaina heti lääkärissä, pelästyin todella et oon saanu sikainfluenssan, koska puolet meiän koulusta on kipeenä sairastamassa sitä. Mutta tä oli ihan normaali kausi flunssa..

Kipeeksi sitten tulinkin viime viikonloppuna, jonka vietin ystäväni Meganin perheen järvi talolla, joka oli aivan upea!! Lähettiin lauantai iltana ajamaan Lake Conroe:lle aika isolla porukalla. Meitä oli Megan ja minä ja sitten kuus poikaa, kaikki meiän tennistiimistä tai alueen muiden koulujen tennisjoukkueista.. Meganin vanhemmat oli jo siellä, joten Megan ja minä saatiin viettää yö mukavasti sohvalla nukkuessa, kun taas pojat jakoivat Meganin huoneen. Ilta vietettiin erilaisii pelejä pelaten, ja taidettiin pitää koko taloo hereillä, sillä kaikki eläyty aika voimakkaasti!! :D Seuraavana aamuna herättiin jo kahdeksalta vesihiihtämään, sillä järvi oli ihan peili tyyni.


Meganin ja niiden järvi talo, joka sijaitsee Lake Conroella, noin tunnin ajo matkan päässä Houstonista, missä asutaan. Tä on niiden second home, joten ne viettää kaikki viikonloput just täällä. Alueen kaikki talot oli aika öky koteja ja näidenkin talo oli ihan tosi upee kolmine kerroksineen!!

Tässä siis nyt porukka, jokka oltiin liikenteessä; Megan, minä, Jeff, James, Blake, Connor, Lucas ja toinen Blake. Tarkotuksena oli et Eileenkin olisi tullut, mutta se oli katsomassa Dallasissa jotain jalkapallomatsia eikä siksi päässy tulemaan.. :(

Meganin isän viikonloppu kuluikin meidän ajaluttamiseen veneellä!

Ajettiin vesiskoottereilla, joka oli ihan älyttömän siistii!!!! Noihin mahtu istumaan kolme kerrallaan, ja ne meni jtn 40km/h..

Sunnuntai kulukn sitten tehden kaikkii erilaisia vesiurheiluja. Mulla on lihakset vieläkin ihan kipeet, sillä ainakun sä kaaduit tai putosit niin iskeydyit tosi kovaa vettä vasten ja se oikeesti sattu. Sitten mä olin ainoa, joka KÄYTTI aurinkorasvaa, mutta maanantaina peilistä kattokin sitten tomaatti. Nyt oon ihan super ruskea onneksi jo, mutta tä kuoriutuu nyt, joten ei oo kiva!!


Tänään mua odotti ilonen yllätys postissa! Suuret kiitokset Tovelle myöhäsestä synttärilahjasta, huivi tuli tarpeeseen varsinkin nyt kun oon vieläkin vähän kipee!! Täällä myös ilmat kylmenemässä, joka tarkottaa sitä, että tä tyttö joutuu mennä shoppailemaan vähän lämpimämpää vaatetusta! (Ja äiti mun UGG:t ja inkkarikengät voi lähettää sitten tänne ;) !!! Jutellaan lisää skypessä sunnuntaina! )

Niin ja oon nyt saanut joka jokin aikaa sitten jo paikallisen numeron täältä, joten mun oma numero ei enää toimi! Yhteyttä muhun saa numerosta: +1 713-456-0855. Paremmin ehkä ja halvemmin vastailen täällä ja sähköpostissa, joka on inah-@hotmail.com.