My Thanksgiving vacation

Elikkä kiitospäivä tuli ja meni. Mä valitettavasti kärsin koko päivän kauheesta migreenistä, joten mun kiitospäivä menikin enemmän nukkuessa! Kuitenkin rääppiäisiä on tullut syötyä torstainkin edestä, ja tänään oli sitten pakko lähteä salille vähän tätä lomavatsaa keventämään! Tässä nyt kuvia, niitä vähäisiä mitä tuli sitten otettua:

Meidän aamu alkoi kalkkunan valmistamisella. En tiedä mikä ois hyvä sana on suomeks, mutta we were "frying the turkey"? Näiden perhetuttu tuli valmistamaan sen meille, koska nä on ihan uusavuttomii täällä. Kesti 4 tuntia ennen kun toi kalkkuna oli valmis ja pöydässä.

Meillä oli tarjolla kalkkunaa, perunamuusia (jonka mä tein hyvällä menestyksellä), herkkusieniä, papuja, bataatti muusia, jotain kalkkuna kastiketta, karpalohilloa ja jälkiruokana kurpitsa-, pekaanipähkinä-, omenapiirakkaa ja kurpitsajuustokakkua.

Diane oli herännyt seitsämältä aamulla koristelemaan taloa ja kattamaan pöytää..

Perjantaina aloitettiinkin sitten heti joulukoristeiden laittaminen. Herranjestas nä meni ihan hulluiksi täällä! Sellasesta valtavasta vaatehuoneesta kaivettiin kaikki joulukoristeet esille, näiltä löytyy ihan kaikkea niin joulupukki ja joulumuori suola- ja pippurisirottimista joulupukkivessanpöntön päällisiin!! Normaaliako? Mun tehtäväksi annettiin joulukuusen koristelu. Ja en voi kyllä muuta sanoa kun, että lopputulos on aivan upea! (Vaikka itse sanonkin, ja en ole ehkä kaikkein tunnetuin vaatimattomuudestani!) Tässä nyt vähän esimakua meidän perjantain aikaansaannoksista:

Laitteiin tollanen upea koristeköynnös kiertämään rappukaidetta.

Mun joulusukkani on toinen oikealta!

Ja lopuksi mun suuri ylpeyden aihe:

Minä, Aidong ja valmis joulukuusi.

Ainiin. Kuulin vähän huhua Suomesta, että rakas kummisetäni on juhlistanut 50 vuotisiaan tänä viikonloppuna. Isot onnittelut täältäkin Tapille sinne koti Suomeen. Ja muista nyt niitä iän tuomia positiivisiakin puolia; säästät omaisuuden shampoosta ja pelottavat hammaslääkäri käynnit ovat historiaa. Vitsivitsinä, kaikkihan me tiedetään kuinka nuorekas Tappi on (noin dinosaurukseksi) !

Living in America part. 3

Thanksgiving eli kiitospäivä

Thanksgivingiä, tai kotoisammin kiitospäivää, vietetään Yhdysvalloissa joka vuosi marraskuun neljäntenä torstaina, joka sattuu tänä vuonna olemaan 22. päivä. Yhdysvaltalaisen kiitospäivän juurina nähdään tapahtuma, jolloin satakunta uskonsa vuoksi vainottua puritaania pakeni Yhdysvaltoihin. He saapuivat maihin liian myöhään syksyllä, jotta viljely olisi ollut mahdollista. Talvi uudella mantereella oli epätavallisen ankara, joten puolet puritaaneista kuoli. Kevään tultua jäljelle jääneet solmivat sopimuksen alkuperäisasukkaiden kanssa rauhanomaisesta yhteiselosta. Lisäksi intiaanit lahjoittivat uudisasukkaille ruokaa sekä opetti kalastamaan, metsästämään ja viljelemään maissia. Tulevana syksynä uudisasukkaat järjestivät juhlat ensimmäisen oman satonsa kunniaksi ja kutsuivat intiaanit mukaan juhlimaan.

Tämä tapahtuma nähdään ensimmäisenä kiitospäivän ateriana. Juhla ei kuitenkaan enää toistunut uudisasukkaiden ja intiaanien kesken, vaan jälkeenpäin pidetyt juhlat oli osoitettu ainoastaan Jumalalle. Näin intiaanien osuus kiitospäivän synnyssä on lähes unohdettu. Virallisen kiitospäivän asetti George Washington vuonna 1789.

Kiitospäivänä yleensä perhe ja sukulaiset kokoontuvat yhteen pitkienkin matkojen päästä yhteiselle kiitospäivän aterialle. Kiitospäivä onkin vuoden tärkein perhejuhla, jopa jouluakin tärkeämpi. Yhteiskunnallisella tasolla järjestetään aterioita erityisesti köyhille ja kodittomille. Lisäksi maailman suurin Macy's -tavaratalon järjestämä kiitospäivän paraati pidetään New Yorkissa. Perinteisiä ruokia kiitospäivänä ovat erityisesti kalkkuna, perunamuusi, karpalohyytelö ja kurpitsapiirakka.

Meillä täällä jo kiitospäivän valmistelut kovassa käynnissä! Koulua mulla on nyt vaan maanantaina ja tiistaina ja sitten viiden päivän loma!!!! Mutta lisää juttua kiitospäivästäni torstain jälkeen!

Living in America part. 2

Kulttuurierojen Top. 10

Ajattelin listata nyt vähän kulttuurierja mitä olen huomannut täällä Amerikassa ollessani. Vaikka suurimman osan ajatani viihdyn täällä loistavasti on kuitenkin joitain asioita, jotka ottavat päähän päivästä toiseen.

1. Hitaus ja myöhästely
Kyllä Suomessakin osataan olla myöhässä, mutta täällä mikään muu kun tv-ohjelmat eivät ala ajallaan. On aivan tavallista odottaa esim. kirkon alkavan 15 min. myöhässä. Ei siinä mitään, mutta jos jonnekin haluaa lähteä saa ihmisiä odottaa jopa pari tuntia, tässä vaiheessa alkaa mulla jo päässä kiehua!

2. Suunnittelu ja toteutus
Jos täällä sanotaan tiistaina, että lähdetään lauantaina shoppailemaan, jää se lähes poikkeuksetta toteuttamatta. Vasta kun tarkka aika on sovittu ja kaikki suunnitelmat tehty, voi odottaa jotain tapahtuvan. Suomessa ollaan totuttu, kun tehdään suunnitelmia ne myös toteutetaan. Täällä se on enemmänkin vaan pelkkää puhetta. 3. Ruokakulttuuri
Kaikille varmaan "Amerikkalainen ruoka" herättää mielikuvan pikaruoasta. Ja nitä mä täällä oon oppinut on tä ennakkoluulo ihan totta! Jopa kouluruoka on täällä hampurilaisia ja pizzaa. Ruokaan laitetaan myös huomattavasti enemmän suolaa ja rasvaa mitä oon tottunut. Myös hedelmiä ja vihaneksia saa huomattavasti vähemmän. Täällä on kyllä tarjolla ties mitä rasvattomia sipsejä ja sokerittomia limuja, mutta paljonpa se auttaa, roska on roskaa! Toisaalta täällä on kyllä ihan älyttömän hyviä leivoksia ym, ruokakauppaan kun astuu sisälle niin heti ekaksi on herkkuosasto. Mitä mä kaipaan eniten Suomesta on kunnon leipä ja karkit. Kaikki leipä täällä on vaan valkosta (pullaa) paahtoleipää. Sitten näillä on myös ihan olematon karkkivalikoima!

4. Ghetto-kulttuuri

Joidenkin ihmisten täällä, käyttäytyminen, tapa tanssia, puhua ja pukeutua saavat ihoni kananlihalle. Video kuvaa aivan loistavasti paikallisia ghetto-tyttöjä. Täällä riittää, että kattoo väärällä tavalla poikaystävää saadaksesi kuonoon. Jopa koulussa kesken oppituntia kyseiset oppilaat saattavat rummuttaa ja räpätä, eivätkä opettajat sano mitään?!

5. Koulujärjestelmä

Koulusta voisin purnata vaikka tuntikaupalla, oon niin vasta nyt alkanut niin arvostaa Suomen koulujärjestelmää! Mutta siis yleisesti just, että kaikki on valvottua, monilla oppilailla ei oo mitään motivaatiota olla koulussa, kokeet monivalintakysymyksiä, koulu aivan valtava... Näillä on aivan valtavasti kehitettävää täällä!

6. Autoilu

Mikä tällä hetkellä on mulle ehkä varmaan vaikeinta sietää on että, täällä ei pysty tekemään mitään ilman autoa. Nä ei tunne mitään julkistaliikennettä, kaikkialle ajetaan. On tosi vaikeeta mulle, että oon niin riippuvainen muista. Joudun aina saamaan kyydin kaikkialle, koska en saa ajaa täällä.

7. Pukeutuminen

Amerikkalaiset on tosi "casual". Musta tuntui alussa, että oon aina ihan ylipukeutunut, Kaikkialle mennään lenkkarit jalassa, kouluun voidaan tulla öyhousuissa, urheilushortsin ja iso miesten koon t-paita on täällä varmaan suosituin tyyli. En usko, että mun host isä edes omistaa muita kenkiä kun yhden parin lenkkareita, joita se käyttää sitten niin kirkossa kun urheillessakin.

8. Texasin konservatiivisuus

Texas on tunnettu konservatiivisuudestaan. Nä vihaa täällä Obamaa ihan julkisesti, jopa uutiset on republikaanien puolella. Kaikki käy kirkossa, ihmiset varsinkin vanhemmat on tosi ahdasmielisiä; homoviha, muslimi viha ja muutenkin rasistisuus, aborttien vastustus, kaikki omistaa aseen... Tosi vaikeeta välillä, koska näiden kaikki arvot on niin mun arvoja vastaan täällä!

9. Epäturvallisuus

Tä on ehkä turhan voimakas sana. Tarkoitan enemmänkin, että täällä on monia asioita, jotka Suomessa on ihan arkipäiväisiä juttuja, mitä täällä en voi tehdä turvallisuussyiden takia. Esimerkiksi on ihan arkipäivää mulle kävellä Suomessa yksin piemällä kotiin, mitä täällä en voi tehdä. Nä ei päästä mua mielellään edes kuuden jälkeen, jolloin pimeä tulee, yksin lenkille meidän naapuruston. Se ei tarkoita, että meidän naapurusto olis epäturvallinen, täällä kuitenkin raiskaukset ja ampumatapaukset on niin arkipäivää, että joutuu olemaan varovainen.

10. Oot käytännössä pikkulapsi ennekuin täytät 21

Kaikki on täällä niin valvottua. Jopa lukiossa opettaja kerää joka päivä muistiinpanosi tunnin lopuksi ja tarkistaa, että kaikki varmasti ottivat muistiinpanoja?! Hei haloo! Ihan oikeesti. Väillä mulla on sellanen tunne, että ollaan ihan pikkulapsia täällä. Voit juoda, tupakoida, äänestää laillisesti vasta kuin olet 21. Kahdeksantoistavuotiaan ystäväni kotiintuloaika täällä on kello 10! Hän ei mm. päässyt homecoming tanssiaisiin, koska loppuivat liian myöhään??!

Halloween

Halloweeniä täällä juhlittiin 31.10 lauantaina. Halloween aamu alkoi taas Ericin kanssa pyöräilyllä. Ollaan käyty pyöräilemässä nyt jo kolmena lauantai aamuna. Täällä ollut niin hyvät ilmat, viileetä, mutta aurinko kuitenkin paistaa, et on ollut ihan täydellinen pyöräily sää. Paikalliset täällä menee ihan hulluiks heti kun viilee ilma tulee, kesällä niin kuuma ettei voi edes postilaatikolle kävellä ilman että tippuu hikeä, joten nä ottaa kaiken ilo irti talvesta.

Pyöräilyn jälkeen Aidong kahden poikansa ja äitinsa kanssa tuli tänne meille. Aidong on siis näiden "adoptiolapsi"; nä tuki sitä kun Aidong saapui Kiinasta 6 vuotta sitten tänne opiskelemaan ja nyt asuu täällä ja opiskelee.. Tilattiin ruokaa Thaimaalaisesta ravintolasta ja syötiin kakkua, koska Aidongin poika täytti 1. Mä myös koristelin elämänsi ensimmäisen kurpitsan.

Olin ihan super ylpee lopputuloksesta! "Pumkin carving" ei ollutkaan ihan super helppoa, enemmänkin yritin hampaat irvessä saada noita paloja siitä irti, niinkun ylemmästä kuvasta näkyy.

Kello viideltä lähdin kohti meidän kirkkoa, jossa olin vapaaehtoisena kirkon Halloween riehassa lapsille. Melkein kaikki meidän kirkon nuorten ryhmästä oli siellä, ja itse autoin mm. kasvojenmaalauksessa ja askartelussa.

Minä ja Lindsey, kirkon Halloween riehassa. Mä olin pukeutunut kissaksi ja Lindsey oli, joku kuuluisa merirosvo, jostain leffasta?

Halloween riehan jälkeen Eric poimi mut kirkolta ja suunnattiin takasin kotiin. Vaikka kello oli jo aika paljon oli hyvä, että päästiin meidän asuinalueelle edes sisään, sillä ulkona oli varmaan tuhat lasta, mitä erilaisemmissa asuissa, kiertämässä ovelta ovelle kysymässä "trick or treat!" eli karkki vai kepponen. Diane sano, että ne ei oo koskaan nähny niin monta lasta ja meidän karkit loppu jo ihan alkuillasta.

Halloween viikonlopun jälkeisenä maanantaina juhlittiinkin sitten Meganin 17-vuotis synttäreitä. Synttärisankari oli tapansa mukaan myöhässä omilta synttäreiltään, joita juhlittiin läheisessä Pizza ravintolassa. Ilta oli kuitenkin ihan super hauska ja pizza oli hyvää!

Megan puhaltamassa itse tekemänsä kakun kynttilöitä. Oikeesti valehtelematta varmaan paras koskaan maistamani kakku!!! Korvissa Meganilla multa lahjaksi saaneensa Guessin korvakorut.

Minä ja Megan

PS. Niin ja Nousiaisiin kiitokset paketista! On aina ilonen yllatys saada terveisia sielta rapakon takaa!!! Kirja oli super hauska ja oli kiva paasta lukemaan Suomea.